tiistai 17. marraskuuta 2015

Mysteerikalistelua, voi kuolaus!

Kyllä voi odottavan aika olla pitkä! Vihdoin viime keskiviikkona sähköpostiin kolahti postia Veeralta, ja mysteerihuivin ensimmäinen vihje. 

Langat oli jo odottaneet kerittyinä hyvän aikaa, Louhittaren luolan Tuulen tytärtä. Lankojen mukana tuli kalistelun järjestävältä TitiTyyltä myös klubikirje, jolla sai mukavasti lisättyä lähtöjännitystä.


En ole ikinä ennen osallistunut mysteerineulontaan enkä KAL:eihin (vai lasketaankos jämälankajoulukalenterisukat sellaiseksi?) joten nyt tulee sitten testattua tämäkin. Mysteerineulonnan henkeen kuuluu se, ettei valmistuvasta tuotoksesta julkaista kuvia -paitsi yhdessä spoilerivaroituksella merkatussa Ravelry -ryhmässä.

Valitsin huivini pääväriksi terrakotan, 

ja platina on kontrastivärinä.

Olen käynyt kurkkimassa spoilereita etukäteen, vaikka oma huivi on vielä aloittamatta. Tarkoituksenani olisi ottaa tämä reilun viikon päästä mukaan työreissuun lentoneuleeksi, edessä on taas  tuntikaupalla istumista koneessa ja silloin kaipaa jotain tekemistä. Pitäisi vielä keksiä millä katkaisen langan osioiden välissä, näillä käsillä se ei kyllä onnistu. Muiden aloituksia katseltuani totesin, että tämä on parasta kyllä laittaa alulle vielä ihan maankamaralla ja nettiyhteyksien päässä jotta varmistan että alku lähtee oikeille urille. Sinänsä malli on taattua Veeraa, raitaa, ainaoikeaa ja jotain pientä jekkua rennolla otteella eikä mitään ylipääsemättömän hankalia kommervenkkejä. Ainakaan vielä. Vaikuttaisi siis vallan mainiolta matkaneuleelta!

Huomenna pitäisi julkaista seuraava vihje, ja ehdin varmaankin saada viimeisenkin vihjeen ennen matkaan lähtöä. Yksi Kyjykin on taas vaarassa valmistua, tuubihuivi on nyt kudottu niin pitkälle kuin lankaa riittää ja odottelee vain päiden yhdistämistä ja päättelyä. Kukahan sen tekis?

perjantai 13. marraskuuta 2015

Uusi yritys

Tein jo aikaisemmin syksyllä ensimmäisen yritelmän pukinkonttiin menevistä sukista Enolleni. Koska meidän osoitteesta ei löydy samankokoista koipea vertailukappaleeksi, yritin sävellellä sukan mittoja hajanaisiin sukkataulukoihin nojautuen. Mutta koska teen sukat kärjestä aloittaen ja kaikki itseään kunnioittavat taulukot luottavat perinteiseen menetelmään, eihän siinä hyvin käynyt. Vielä kun teinimonsteri tylytti lankavalintani järkyttävän neitimäiseksi, laitoin jättisukat sivuun ja päätin aloittaa alusta paremmalla onnella.

Jo syyskuussa olin riehaantunut Lentävässä Lapasessa täydentämään (jo ennestään täysiä) lankavarastojani Regian Stripemanialla. Kerällä lanka näytti pahaenteisen vaaleansiniseltä, mutta sukaksi päästyään vauvansininen jäikin onneksi vähemmistöön. Halusin vielä vähän jotain twistiä malliin, raitalanka ei tuo edukseen suurempia kuvioita mutta jotain pientä pitäisi keksiä perinteisen 2o2n tilalle. Blogistaniasta löytyi jälleen idea ja ohjekin pienen Räveltelyn jälkeen näihin Jules -sukkiin.  Alkuperäinen ohje on ohuelle sukkalangalle, mutta 48 silmukalla tämä taipui kyllä kivasti vähän paksummallekin langalle.

Kyjy#19: Jules-sukat n. koko 41-42, Regia Stripemania, puikot 3½
kärkialoitus 10+10 s, 48 s, kantapään aloitus n.17 cm, 98 g

Teinimonsteri suostui lainaamaan jalkansa kuvausmalliksi, mutta valitteli että sukat ovat aivan liian pienet. Hienoa, sillä nyt olen varmaan onnistunut tekemään oikean kokoiset! Luonnonvalon puute toi kuvaamiseen omat haasteensa, salamalla (ylempi kuva) onnistuin saamaan värin toistumaan suunnilleen oikeana, mutta pintastruktuuri häviää. Pinnan kuvio näkyy taas paremmin ilman salamaa otetussa kuvassa (alhaalla), joka on taas väreiltään likaisen kellertävä. 

Ohje oli simppeli, oikeaa, nurjaa ja nostetuilla silmukoilla muodostetaan pitkittäisraidat. Oikein mainio telkkarineule. Kuvatut sukat odottivat vielä kastelua ja höyryttelyä, mutta kun miesmalli oli kerran yhteistyökykyisellä tuulella niin tähän hetkeen oli tartuttava. Vinoili toki sieltä korkeuksista kun pyllistelin kamerani kanssa lattialla, että "pukkaako taas blogiin päivitystä?"


No tässähän sitä nyt pukkaa. Taustalla humisee tiskikone ja pyykkikone, se on tätä perjantai-illan huumaa :D Nuoriso lähti ukkokullan kanssa pelaamaan sulkapalloa, ja poika jatkaa sieltä vielä iltatreeneihin. Jos olisi oikein reipas niin tässä voisi vaikka aloitella viikkosiivousta, mutta taidanpa malttaa mieleni ja syventyä taas Veeran Muru-tuubiin.

Leppoisaa viikonloppua!

maanantai 9. marraskuuta 2015

Jotain pientä

Päivänvalo alkaa olla tähän aikaan vuodesta kovin kortilla, pimeää tai ainakin hämärää on aamulla töihin mennessä ja illalla sieltä kotiutuessa. Niinpä kävin lataamassa taas pihan kynttilälyhdyt tuomaan tuiketta pimeyteen. Sypresseissä on Claes Ohlsonin patteritoimiset ledvalot kestotestissä, ainakin nyt viikon ovat syttyneet klo 16 jälkeen ja jaksaneet palaa kuusi tuntia kuten on luvattu. Lauantaina oli taas ystävien vertaistukiryhmä koolla, ja jaksamista ladattu marraskuun tarpeisiin. Puikot heiluivat kiivaasti, ja sain lainata vyyhdinpuita mysteerilankojeni kerimiseen. 

Langat kerittyäni pistin puikoille calorimetryn, minä, jonka mielestä tuollaiset täti-ihmisten päissä näkyvät pannat ovat älyttömyyden huippu. Mutta nyt lämmin syksy on saanut jopa minut pyörtämään puheeni, kun lenkillä ohutkin pipa on kuuma ja ilman pipaa korvia palelee. Ja eihän tämä malli ole sellainen tanttapanta, vaan ihan nätti, joohan?

Kyjy #13 Calorimetry Drops Alaska, puikot 4½, 41 g 

Tällä sain myös yhden kyjytyön kuitattua, kun meni pariksi sen epäonnisen pipantekeleen kanssa. Oli nopea tehdä kuin mikä, illalla loin kaverin luona silmukat ja kotona telkkarin äärellä nuokkuessani päättelin ne. En enää jaksanut könytä etsimään neulaa, joten ompelut jäivät sunnuntaiaamulle. Tein leveimmästä osasta 2 cm ohjetta lyhyemmän, ja pannasta tulikin sopivan napakka tälläiselle pienipäiselle. Tytär kehui pantaa, eikä teinimonsterikaan käskenyt ottaa sitä pois päästä kun lähdimme kylänraitille lenkittämään koiria. 


Rapaisten koirien pesun jälkeen näin kodinhoitohuoneen pöydällä vihdoin nämä lapaset, poika oli heittänyt ne siihen lenkin jälleen ja juoksin äkkiä hakemaan kameraa: 


Kyjy # 6 BVB-lapaset pietaryrtillä värjätty 7veikka ja Drops Alpaca. 
puikon 4½, 81 g

Nämä nimittäin hävisivät sillä sekunnilla kun sain langanpäät pääteltyä, enkä ehtinyt edes kuvaa räpsäistä. Punnitus oli tehty onneksi etukäteen. Kämmenosan perusteella nämä ovat olleet käytössä eikä hukassa :D


Seuraavaksi valmistumisvuorossa on samanlaiset punavalkoiset lapaset neidille, kohta ei puutu enää kuin lumi ja pakkanen, me olemme valmiina!


sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Elfe-raitaiset sukat

Miten nyt tuntuu ettei aika riitä oikein mihinkään? Nyt on jo marraskuu, lokakuu katosi vain jonnekin. Maanantait rekisteröin työviikon alkamisen merkiksi, ja sitten olikin jo yht'äkkiä perjantai, vaikka tuntui että keskiviikossa vasta mennään. Jotain sentään aivoni rekisteröivät kaiken vauhtisokeuden keskellä, Joulureen Teija oli liittynyt lukijakseni, tervetuloa! Olenkin käynyt Joulureessä virittäytymässä joulutunnelmaan jo muutaman vuoden ajan, ja sitä kautta löytänyt sellaisenkin maailman kuin joulublogit!

Puikot ovat kyllä heiluneet ahkerasti, ja jotain on valmistunutkin. Kuten nämä Elfe-raidoitetut sukat jotka valmistuivat jo viikko sitten, mutta sain kuvattua vasta tänään. 

Kyjy #5: Elfe-raidoitetut sukat Novita Pikkusiskosta, 72 g, puikot 2½
8+8 s kärkialoitus, magic loop, 64 s

Tähän malliinhan iskin silmäni Tikuttimen blogissa, ja heti Kyjn ensi metreillä laitoin nämä sukat alkuun varmistaakseni että Elfet sieltä tulee. Tikutin vinkkasi että raidoituksen jakoa kannattaa miettiä kantapään asettumisen kannaltakin, ja siksi päädyinkin omissa sukissani joulukalenterisukista tutuksi tulleeseen jälkeenpäin neulottuun kantapäähän johon Neulistin ja Vyyhdin blogissa oli hyvät ohjeet.

Samassa raidoituspuuskassa raidoitin sitten kantapäänkin... en tiedä onko mulla jotenkin erityisen raastava tapa kutoa, mutta mulla Novitan langat nukkaantuu jo kutomisen aikana. Muilla merkeillä en ole havainnut samanlaista ilmiötä. Tylsää, kun uudet sukat näyttävät heti käytetyiltä.


Tämä kantapäämalli ei istuvuudeltaan ole ihan suosikkini, mutta helpotti huomattavasti raidoitusten pohdintaa. Silmukointiin löysin hyvät ohjeet Toisia Ajatuksia -blogista. Itselle muistiin että jalkaterän mitta oli n. 17 cm ennen kantapään tekoa. 
Ja jotta Elfe-raidoista saa kaiken ilon irti, tein ne toiseen sukkaan 1+6 -jaotuksella ja toiseen 6+1. Ja tietenkin vastakkaisilla väreillä. Eli yhtä vihreää raitaa vastaan tein toiseen sukkaan 6 punaista ja niin edespäin. Näin limittäin aseteltuna ne näyttävät melkein samanlaisilta.



Mutta tämä kuva paljastaa eron paremmin. Ja myös sen, että sukat ovat minulle liian isot. Neiti kyllä olisi adoptoinut nämä koipiinsa saman tien, mutta sukkia tehdessäni niille oli kyllä jo saaja mielessäni. 

Sukat menevät suklaan kera synttärilahjaksi äidilleni jouluaaton aaton aattona. Äiti saa vetäistä nämä jalkoihin lämmittämään varpaita, ohuina mahtuvat saapikkaisiinkin ja eripariraidoitus lämmittäköön mielen sopukoita sisäisesti. Pientä sisäistä Peppi Pitkätossua taitaa löytyä meidän suvun naisista, toiset vain kätkevät sen paremmin kuin toiset.

Joulukalentereiden kilpavarustelu on alkanut meidän huushollissa, minulla siis odottaa nuo sukankärjet joulukuun 1. päivää ja viime viikolla nappasin Lidlistä mukaani Star Wars -kalenterin isänpäivälahjaksi ukkokullalle. Nyt se on piilotettu lankalaatikkooni, paikka johon ukkokulta ei suurin surminkaan mene kaivelemaan ;D

Tänään kävin teinimonsterin kanssa kirkossa, herra seurueineen osallistui rippikoulupyhään ja sai riparipassin täytettäväksi. Suuren päivän kunniaksi hän valitsi lounaspaikakseen lähimarketin aulassa olevan Subwayn. Siellä vietimme äiti-poika -laatuaikaa syöden subit ja kävimme ostamassa marketista koulutarviketäydennystä. Koirille piti käydä hakemassa myös säkki sapuskaa, jolloin poika bongasi koirien joulukalenterit. Jotta sopu säilyy karvapoikien kesken, samanlaiset kalenterit piti ostaa molemmille!


Illalla virittelin pihalle kynttilöitä ja ledit sypresseihin. Näyttävät ihan mukavilta tuolla pimeydessä. Neito ja ukkokulta lähtivät aamuvarhain Eerikkilään leiritykseen, joten ilta on nyt omistettu hyshys-sukkien kutomiselle. Enää puuttuu varren kirjoneuleosuus, ja sitä varten piti käydä vähän täydentämässä lankavarastoja... hyvin menee tämä lankavaraston supistelu!