perjantai 23. lokakuuta 2015

Joulukalenteri ja kyjyn loput aloitukset

Viime vuonna osallistuin ensimmäistä kertaa Missä neuloimme kerran -blogin jämälankavillasukkajoulukalenteriin. Nyt odottelen kieli pitkällä Neulistin ja Vyyhdin uutta ilmoitusta kalenterin alkamisesta tänäkin vuonna, ja sitä varten starttasin jo omiin sukkiini kärjet. Luonnollisesti tämä on kyjy #16. Siltä varalta että kalenteri ei tänä vuonna starttaakaan, tsekkasin että blogista löytyy vihjeet vuoden 2013 raitoihin ja toteutan omat sukkani sitten pari vuotta myöhässä. Sopii hämäläisen mielenliikkeisiin oikein mainiosti ;D

Kyjy #16: Joulukalenterisukat jämälangoista

Viime postauksessa hehkutin flunssankaatajaa, Huivileikki -kirjaa ja saman tien piti pukata puikoille Muru-tuubi. Joko flunssa sumensi aivoni tai ohje meni yli ymmärryksen, en onnistunut saamaan silmukkalukua täsmäämään (ja silmukoita on huikeat 24!) ja kuviokaan ei lähtenyt sujumaan ihan ensi yrittämällä. Laitetaan sivuun hetkeksi odottamaan kirkasta hetkeä hiusteni alla.
Kyjy #18: Muru-tuubi Drops Alaskasta

Ja taas vaihteeksi lapasia, nyt neidille. Malli sama vanha, tällä kertaa seiskaveikka vaihtui Limaan väriteknisistä syistä.
Kyjy #20: Lapaset Drops Lima ja Novita Rose

Vielä uusi yritys lahjasukiksi, toivoakseni hieman miehekkäämmällä värityksellä ja sopivammalla mitoituksella.
Kyjy #19: Lahjasukat Regia 6-ply stripemania

Kaikki aloitukset on nyt hoidettu vähintään viiden kerroksen verran. Nyt ei tarvita kuin aikaa ja rauhallisia kutomushetkiä että alkaisi tulla valmistakin. Mysteerihuivin lankojenkin sopisi jo saapua, että ehtii fiilistellä vyyhtien kanssa ja kerimään ne.

Tämän päivän vietän kuitenkin Mänttässä taideaarteiden keskellä työpäivän merkeissä, joka ei kyllä mitenkään liity taiteisiin. Jospa ehtisi kuitenkin vähän niitä taulujakin vilkaista!

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Kaulahuivi

Lasten syysloma alkaa olla lopuillaan, tänään on se päivä kun yht'äkkiä muistuukin mieleen kaikki ne asiat, jotka piti tehdä lomalla, kuten kokeisiin valmistautuminen, rästitehtävien teko ja kynttilämyynti joukkueen ulkomaanleiritystä varten. Ukkokulta lähti hirvimetsälle jo ennen aamun sarastusta, joten murkkumylläkkä jäi minun harteilleni. Jos jotain positiivista haluaa etsiä kahdesta murrosikäisestä, niin olkoon se tuo nopea mielialojen vaihtelu: aamupäivä myrskysi, rytisi ja salamoi oikein kunnolla, nyt ruoan jälkeen aurinkoinen ja iloinen parivaljakko lähti myyntihommiin, pikkusisko isonveljen kaverina. 

Tytöllä syksyn suosikkiasuste on ollut tämä kaulaliina, jonka pariksi piti valmistua se edellisen postauksen pieneksi jäänyt pipa. Malli on Novita Talvi 2014 -lehdestä. Hahaa, onnistuinpa löytämään sen tuolta "uudesta" knitsistäkin :-)

Kyjy #12: Kaulaliina Rowan Tweedistä, puikot n:o 4, 154 g

Kaksipuoleinen palmikko oli uusi tuttavuus, ja oikeastaan nuo ovat kai valepalmikkoja, sillä apupuikkoa ei käytetty, kudottiin vain 3 s yhteen ja seuraavalla kierroksella 3s yhdestä silmukasta. Rouheanpehmeä lanka tekee pinnasta elävän näköisen, eikä huivi kutita herkkähipiäisen neidon kaulaa. Lankaa jäi vielä nöttönen, katsotaan mitä siitä vielä saisi aikaiseksi.


Syysflunssa kaatoi minut torstaina petiin potemaan, kuume heilahteli ylös alas ja olo oli aika väsähtänyt. Edes käsityöt eivät jaksaneet innostaa, enkä pysynyt hereillä edes yhden Silta -jakson vertaa, aina jäi uusi murhamysteeri minulle mysteeriksi kun heräsin loppumusiikkiin ja ruudulla vilistäviin lopputeksteihin. Lepo ja lämmin juotava olivat torstain hoitokeinoina, mutta perjantaina löytyi kunnon flunssankaataja postilaatikosta: Novitan Talvi 2015 -lehti ja Veera Välimäen Huivileikki, jonka tilasin Adlibriksen alesta. Jo alkoi olo kohentua ja kuume kaikota!



Tunnustettakoon että tilasin Huivileikin vain saadakseni Kapan ohjeen, mutta kas kummaa, jokaisella selailukerralla sieltä löytyi aina uutta toteutettavaa. Nyt yritän Kyjyn yhteydessä fiilistellä vain yhden tuubin kanssa, ja onhan mulle tulossa Veeran Mysteerihuivin ohjetta marraskuussa, ja siihen ei ole enää kauaa. 

Kyjystä puuttuu enää kolme aloitusta, niitä panttasin odottamaan tätä perjantain lukupakettia. Ohjeet, langat ja puikot ovat valmiina, nyt vain aloittamaan! Ennen sitä taidan lähteä nauttimaan auringosta koiraherraseurassa.


sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Skaalausvirheitä hyväntekeväisyyteen

Mihin nämä viikot oikein hujahtavat! Ensi viikko on täälläpäin koululaisten syysloma, meidänkin lapset varasivat itselleen jo reissut mummolaan kun on harkkataukoa tiedossa. Töissä ei sen sijaan ole lomasta tai tauosta tietoakaan, vaan ensi vuotta suunnitellaan jo posket hehkuen ja samalla yritetään saada tämän vuoden hommat valmiiksi.

Kyjy-rintamalla edetään hitaasti mutta varmasti, tässä vaihteeksi jotain valmistunutta. Aina ei ihan kaikki mene suunnitelmien mukaan, tai lähtötiedot ovat sen verran epämääräiset että lopputulos ei olekaan toivotunlainen. Niin kävi näiden pipan ja sukkaparin, sukkia kudoin innostuksen vallassa "enolleni", vähän sukkataulukkoja silmäillen. Niinpä vain kävi että innostuksissani tein näistä aivan liian suuret, jopa meidän perheen miehille. Toisaalta sukista tuli ihan hyvät perussukat, paitsi mitä nyt esikoinen moitti väriä epämiehekkääksi... Kyllä aika tavaran kaupitsee, tuumin ja päättelin sukat. Joulun alla on varmaan kaikenlaisia keräyksiä, mihin nämä voi laittaa lämmittämään jonkun jalkoja. 


Perussukat 7veikasta, 3½ puikot, 141 g. Koko >43

Pipan taas tilasi neiti uuden kaulaliinansa pariksi. Lankana Rowan Tweed, puikot 4 ja mallina kuplapipo. Neiti ei vain halunnut roikkuvaa väljää myssyä vaan tiukemman pipan. Tätä sovitettiin ja hienosäädettiin matkan varrella useampaan otteeseen, ja vihdoin tuntui olevan neidin mielenliikkeiden mukainen. Kunnes koitti taas se seuraava päivä ja uudet mietteet, pipa olikin hieman liian pieni. Koska tämän langan purkaminen ei ole sitä miellyttävintä hommaa, päättelin langanpäät kylmän viileästi ja laitoin sen jättisukkien viereen samaan laatikkoon. Eiköhän tällekin pipalle löydy sopiva pää. Jotta neidon korvia ei paleltaisi, sukelsimme talviteloille laitettujen pipojen laatikkoon josta löytyi parikin mieleistä päänlämmikettä. 

Kuplapipo Rowan Tweedistä, puikot #4, 33 g.

Nyt puikoilla heiluu vaihteeksi sukkia, syysflunssa yrittää painaa päälle mutta nyt ei oikein ehtisi sairastella. Pihalla on vielä syyshommia odottamassa tekijäänsä, nuo edellisessä postauksessa hehkuneet daaliat ovat enää kasa mustuneita varsia yöpakkasten jäljiltä. Niissä ei ole enää paljon kuvattavaa ;) Eilisen päivän hytisin futiskatsomossa kannustamassa poikia kauden viimeisissä ja ratkaisevissa peleissä. Näytin varmaan kävelevältä neulenäyttelyltä, kun olin pynttäytynyt päästä varpaisiin omiin tekeleisiin: nilkkoja lämmitti säärystimet, päällä villapaita, käsissä sekä kämmekkäät että lapaset, päässä pipa ja jalkojen ympärille käärin revontulihuivin. Luonnollisesti istuinalustana ei ollut mikään kökkö solumuovipala, vaan hahtuvasta virkattu ja huovutettu alusta. Lämmitti ja eristi kosteutta oikein hyvin! Siellä muiden hyvintopattujen äitien kanssa naurettiin, että tässä iässä ulkonäöllä ei ole enää niin väliä, mutta palella ei saa! 

Rentouttavaa syyslomaa niille jotka siitä pääsevät nauttimaan!

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Mysteeriä kerrakseen

Tässä se on, mysteerihuivin aloitus, kyjy n:o 17. Täyttää kaikki kyjyn sääntöjen mukaiset kriteerit: vähintään 5 kerrosta (ainakin 6), töitä ja lankoja saa vaihtaa aloitusajankohdan jälkeen kunhan pysytään samassa kategoriassa ( lanka taatusti vaihtuu, kun saan mysteerihuivin oikean langan, Louhittaren luolan Tuulen tyttären, ja ohjetta tässä ei edes ole ), ainoastaan puikot ja projektipussi tulee pysymään samana!

Ilmoittauduin sitten Titityyn mysteeriklubiin, jotta saa vähän jännitystä syksyyn ;D Langat tulevat vasta joskus lokakuun lopussa, ja jotta tällä säilyy paikka kyjyssäni, repäisin huikean 6 kerrosta 3 silmukkaa aina oikein. Ohje alkaa ilmestymään marraskuussa, ja minä olen jo nyt ihan täpinöissäni. 

Valio -myrsky toi syysfiiliksen ja laittelin tänään vähän pihaa syysmoodiin. Kesäkukat sinnittelevät vielä, kuten tämä upeanpunainen daalia, peräisin Lidlin sipulipussista ja nimi tietenkin hukassa. 


Tämä oranssi daalia innostui kukkimaan vasta nyt, tämä on peräisin toissakesänä Terrasta ostamistani kesäkukista. Olen onnistunut talvettamaan juurakot kaksi talvea, ja päässyt nauttimaan kukinnasta. Ensi viikoksi on luvassa pakkasöitä, joten täytyy lisätä ostoslistalle talvensuojaturvetta. Odottelen toiveikkaana väriloistoa ensi keväällekin, sillä istutin tänään 7 kg kukkasipuleita, tulppaaneja ja narsisseja odottelemaan kevättä. Joka kevät harmittelee että olisi voinut istutella enemmänkin sipulikukkia, ja syksyllä ei enää näekään niitä keväisiä aukkopaikoja jotka kaipaisivat väriä. 
Eilen pojan taitokisojen aikaan kurvailin honkkarissa ostamassa vähän syksyisempää ruukuntäytettä. Tämä kolmivärinen calluna näytti mukavalta ihan näin itsekseen.


 Rappujen eteen ostin kokeeksi kaksi sypressiä, vinoja kuin mitkä mutta jospa ne tuosta oikenisivat. Juurelle muutama pikkucalluna tuomaan väriä, ukkokulta väitti ajavansa nuo lumilingolla kumoon, mutta ehkä ei ole ihan akuuttia vaaraa vielä. Ylen nettisivujen ensilumilaskurin mukaan pitää vielä odottaa 23 päivää ensilunta, noin keskiarvoisesti. Parina viime vuonna ensilumi on satanut jo syysloman aikaan, mutta lumilingon esiin kaivamiseen hujahtaa vielä tovi.

Kyjyssä tilanne on 17 aloitettua ja 9 valmista, jokseenkin ollaan tasaisen vauhdin taulukon mukaisessa tahdissa. Hurahdus tuohon mysteerihuiviin taitaa kyllä tuhota lopullisesti ajatukseni järkevästä kyjystä, mutta mitäpä pienistä, onpahan taas alkuvuodeksi ufoiltavaa! Joistain perinteistä on pidettävä kiinni ;-)